Tiistaina 25.1.2011

Näyttelijäntyötä koko päivä. Ihanaa! Aamupäivä työskenneltiin kolmen hengen kohtausten parissa, ja välillä oli jopa tylsää, kun vain istuskeltiin ja mietittiin.
Töitä kyllä riittää, kun niitä itselleen kehittelee. Repliikkejä on helpompi keksiä ryhmässä, sillä silloin jokainen voi laittaa itselleen juuri sellaiset repliikit, jotka sopivat omaan suuhun. Välillä motivaatio vähän lopahtaa, kun ei olla ihan varmoja, mihin suuntaan kohtausta pitäisi työstää. Haastetta siis riittää rankkojen roolien sisäistämisessä ja niiden uskottavasti esittämisessä. Varsinkin sellainen rooli on vaikea, joka ei liity omaan elämään millään tavalla.
Iltapäivällä kertailimme Jyrkin kanssa monologeja, sillä demo on viikon päästä. Prosessi kulkee jokaisella ryhmäläisellä, ja on ilo tehdä omia tekstejä ja kuulla ja nähdä muiden onnistumista. Kun monologia lähestyy oikeasta kulmasta, ei näyttelemiselle jää enää tilaa, vaan ihminen alkaa tehdä varsinaista näyttelijän työtä. On todella upeaa huomata, miten jokainen on kehittynyt tekstin ja tunteiden käsittelyssä. Monologi on itsellekin kuin uusi joka kerta, kun sitä lähtee prosessoimaan. Täytyy vain Jyrkin ohjeen mukaan muistaa, ettei mene liian pitkälle tässä leikissä, koska silloin fakta ja fiktio sekoittuvat vaarallisesti toisiinsa. Aina järki mukana!

Torstaina 20.1.2011

Päivä ei alkanutkaan puhetekniikan tunneilla, sillä opettajan sairastumisen vuoksi pääsimme katsomaan jatkolinjan Hyvää Yötä Herra Hakkarainen- näytelmää. Näytöksen jälkeen pelasimme (hieman luvatta) pyörylää ruokatuntiin asti. Meillä oli todella hauskaa, ja mustelmat polvissa kertovat, että peliin on antauduttu oikein kunnolla. Niin yksinkertainen lämmittelypeli kuin pyörylä onkin, se on ehdottomasti tämän kouluvuoden paras urheilulaji!
Iltapäivällä, kun hiki oli jo kuivunut, jatkoimme tavalliseen tapaan näyttelijäntyöntunneilla, ja alkulämmittelynä oli vielä vähän lisää pyörylää. Kolmen hengen kohtaukset alkavat saada oikeita ja toimivia muotoja ja repliikkejä, toisissa on vielä enemmän hiomista ja toiset ovat vain pientä hiontaa vailla. Hyvässä ryhmässä on mielekästä työskennellä, ja keksiä aina uusia ja herkullisempia kohtauksia. Kolmiodraamat ovat kuin suoraan jostain saippuaoopperasta tai elokuvasta( paitsi meidän tekemämme ovat tietysti paljon paljon parempia!)

Keskiviikkona 12.1.2011

Vuosi vaihtui vikkelästi, ja on taas aika nauttia Teatteriopiston antimista. Tänään jatkoimme omien kohtauksien työstämistä, ja aloimme työskennellä kolmen hengen ryhmissä näyttelijäntyön tunnilla. Tunnit kuluivat mukavasti kohtauksien dramaturgiasta keskustellen ja repliikkejä pohtien. Hauskaa oli taas!
Iltapäivällä saimme laulaa loilottaa kuorolauluja, ja hyvältä kuulosti. Itse nautin valtavasti muiden kanssa laulamisesta, ja on upeaa, että osaamme laulaa moniäänisesti. Lauluja on harjoiteltavana jo ainakin viisi, ja niitä pitäisi kai pikkuhiljaa yrittää oppia ulkoakin...