Torstai 23.2.2012

Hiihtoloma häämöttää meille opistolaisille ansaittuine lepoineen, tai sitten ei, kuten ainakin omassa tapauksessani uhkaa käydä. Ruokatunnitkin ovat jo omalta osaltani otettu hyötykäyttöön, ja tänään harjoittelin Jyrkin tulevaa demoa varten. Aika rientää ja on paljon tehtävää, joten eiköhän osa lomastakin mene tekstejä opiskellen, laulaen, juttuja suunnitellen ja muutenkin asioita pähkäillen. Ja varmaan kroppaakin pitäisi ylläpitää jopa lomalla, sillä... Tänään aloitimme päivän tanssilla, ja kyllä se vaan kunnon päälle ottaa. Kunnon ja itsetunnonkin välillä, kun raajat eivät välttämättä halua liikkua tarvittavalla nopeudella. Toivottavasti tämäkin korjaantunee jakson edetessä ja taitojen karttuessa. Ja kukapa tietää, ehkäpä jonain päivänä breikkaustaidot ovat hyödyksikin. Joskin epäilen, että omalla kohdallani kyseessä olisi varmaankin jonkinlainen farssinäytelmä ennemmin kuin tanssitaistelu. Miksi ihmeessä piti itselleen valita paikka muodostelman etukulmasta, jossa varmasti on hyvin näkyvällä paikalla?

Jeven omistautuessa jatkolinjalaisten viimeiseen opinnäytetyöhön, joka lupaa olevan hyväkin pläjäys, on meillä nyt näyttelijäntyön opetajana Emilia Pokkinen. Ja kuten Heikinkin kanssa, joka myös tuurasi parilla tunnilla aiemmin, on opiskelu kokeneen aktiivinäyttelijän opeissa erittäin antoisaa. Alamme nyt siirtyä kohden näyttelijän leipätyötä, eli olemme nyt käsitelleet kokonaisia useampien hahmojen kohtauksia. On mielenkiintoista oppia miten kohtauksia tehdään, lähtien peruspalikoista kuten asemoinnista ja liikeraidoista siihen, miten näyttelijä rakentaa ja käsittelee roolejaan, miten vuorovaikutukset ja dynamiikka kehittyvät eri hahmojen välillä, ja miten jopa hahmot itse kehittyvät ja muuttuvat kohtauksen sisällä, ja kohtauksesta toiseen. Tämä on sitä alan opiskelijalle maukkainta lihaa, mihin hampaansa upottaa. Emilian ja Jyrkin tuntien välillä tämä lupaa olevan hyvinkin mielenkiintoinen ja antoisa jakso näyttelijäntyön kannalta, joten kannattaa tulla katsomaan demojamme sitten jakson lopussa!

Hyvää hiihtolomaa kaikille, joilla sellainen on!

Torstai 23.2.2012

Jatkolinjan talviterveiset: Me jatkolinjalla olemme olleet niin kiireisiä koko alkuvuoden, että on tämä bloggaaminen meinannut kokonaan unohtua. Toinen opinnäytteemme, Paksun Kertun balladi, täytti YIT:n luolan kuuden viikon ajaksi. Harjoittelu alkoi tosin jo joulukuun puolella ohjaaja Pekka Saariston johdolla. 1600-luvulle sukeltaminen ei sujunut täysin ongelmitta, sillä luolan kylmyys ja kova pula... öh pöly olivat aikamoinen haaste jo pelkästään herkille äänillemme ja sitkeä flunssa-aalto kaatoi näyttelijän toisensa perään. Saimme kuitenkin aikaan hienon (ja kiitetyn) esityksen, jota ainakin minulla jäi viimeisen esityksen jälkeen kovasti ikävä.

Myös Katto Kassinen haudattiin muutama viikko sitten. Huikeen muikee meininki säilyi lähes kolmenkymmenen esityksen ajan, mutta on mukava päästä tarttumaan myös uusiin haasteisiin. Niitä tarjoaa italialaisen nobelistin, Dario Fo:n yhteiskuntakriittinenkin pössyttelynäytelmä Äidin ruoho on parasta, puikoissa kukas muukaan kuin miehen ikään yltänyt Haukan Jevgeni. Hapuilevia ensiaskeliaan ottava kolmas (ja viimeinen) opinnäytetyömme saa ensi-iltansa 20.3, vain reilun kaksi viikkoa huomenna alkavan hiihtoloman jälkeen. Emme kutsu kiirettä, mutta vauhdikasta on luvassa.

Hiihtolomasta tulikin mieleeni Kassisesta tutun Pikkuveljen eräs repliikki:
"Suksikaa kuuseen kaikki!" Eli rentouttavaa ja luovaa lomaa meille kaikille.

Keskiviikko 22.2.2012

HEI kui kivaa! Tänään oli taas poikkeus päivä! Aamusta tanssia (locking, hiphop, break...) joka sujuui.. no.. ainakin täysillä mentiin :D ollaan jo nyt hyvissä ajoin alotettu demon tekeminen! HYVÄ! Pikku hiljaa alkaa uudet liikkeet hahmottua... Kiva tehdä jotain erilaista kun mihin oon ite tottunut:) Sitten meillä olikin kolmen tunnin ruokkis kun Tonyn laulutunti alkoikin vasta vartin yli kaks. Aluks tehtiin pieni testi teoriassa eli piti täyttää kvinttiympyrä ja pari sävellajia osata kirjoittaa ja soinnut. Siihen meni kyllä
tosi pitkä aika. Onneks oon aiemmin tehny noita ni en ollu ihan pihalla :D SITTEN ihanaa laulua! Lisää Chicagoa We Both Reached for the Gun on seuraava yhteisbiisi mitä lauletaan. Läksysks tuli oppia se ulkoa! Olis jo seuraava laulutunti.. EN jaksa OOTTAA!!

Torstai 9.2.2012

Aika rientää, ja taas yksi jakso loppuu. Ja niinpä loppuivat jakson demotkin akrobatialla. Kummankin ryhmän huimapäät hyppelivät ja kierivät kuin väkkärät juhlasalissa, mikä oli varsin huiman näköistä touhua. Mutta hyvinhän se meni, jos ei ihan täysin kunnialla, niin ainakin hyvällä huumorilla ja asenteella, ja vahinkosaldoksikin jäi vain yksi murjottu jalkapöytä :).
Oma saldoni päivän osalta oli puolestaan tanakka tömäys jo valmiiksi vialliseen pääkoppaan puhetekniikan tunnilla. Kun usein kuulee sanottavan, että nuoret, kokemattomat näyttelijät karsastavat fyysistä kontaktia, niin hyvänä harjoittelukeinona asian korjaamiseksi voi suositella vauhdikasta alkulämmittelyä fyysisen pallopelin kanssa, varsinkin kun kyseiseen aktiviteettiin yhdistetään villasukat, äskettäin vahattu iso parkettilattia sekä opiskelukaverin olkapää. Opiskelukavereiden olkapäiden hyödyllisyyttä ei muuten yleisestikään ottaen kannata unohtaa.

Niin, ja olihan meillä sitten Komediateatterin oma Heikki Railevirta tuuramassa näyttelijäntyössä, mutta ei siitä sen enempää, sanoi hän viekkaasti... (Kiitos, Heikki, tunneista tosin!)