tiistai 21. joulukuuta 2010

Maanantaina 20.12.2010

Tämä hyvinkin tynkäinen viikko alkoi hieman erilaisissa merkeissä, sillä Jyrkin sijaisena meillä oli Jevgeni, ja kaikki peruslinjalaiset olivat yhdessä näyttelijäntyöntunneilla. Hauskaa oli; alkulämmittelynä superpyörylää, eli ns. polttopalloa kahdella pallolla, joista toinen pomppi niin, että sai olla varovainen kattokruunun kanssa. Lämmittelyn jälkeen leikittiin jo syksyllä tutuksi tullutta seuraa johtajaa-leikkiä, jossa pareittain matkitaan toista. Toinen esimerkiksi liikkuu ja ääntelee kuin känninen oranki, ja toinen vain tekee perässä parhaan taitonsa mukaan. Eläimellisen menon päätyttyä työstimme pareittain valmista( mutta sitäkin sekavampaa) dialogia. Kaikilla oli siis sama kahdeksan repliikin dialogi, johon sitten keksittiin henkilöt ja tapahtumat. Lopputunnista aikaansaannokset katsottiin, ja ihme kyllä, kaikilla pareilla oli hyvin erilaiset kohtaukset. Yhdessä oltiin ripittäytymässä, toisessa maalaushommissa, kolmannessa ravintolassa. Vaikeinta oli keksiä, miten repliikit saisi sopimaan kohtaukseen ilman, että ne kuulostavat päälleliimatuilta.
Iltapäivä kului akrobatiatunnilla nauraessa. Joululoman tarve näkyi jo hieman (ainakin itselläni) väsymyksenä ja levottomuutena. Silti oli hauskaa tehdä taas yhdessä, pareittain ja pienissä ryhmissä, pyramideja, voltteja ja erilaisia nostoja. Luottamus toisiin kasvaa tehdessä, ja välillä voi vain nauraa yhdessä epäonnistuneelle yritykselle.

maanantai 20. joulukuuta 2010

Perjantaina 17.12.2010

Lukukausi vetelee viimeisiään, ja perjantai oli lyhyt ja ytimekäs. Ensin noin kolmen tunnin luento teatterihistoriaa, ja sen jälkeen näyttelijäntyön demot. Teatterihistoriaa opettaa ohjaaja Rauli Jokelin, jolla on hyvin mielenkiintoisia näkökulmiä uskontoa, ihmistä ja teatteria koskevissa asioissa. Itse teatterihistoria on välillä jopa puuduttavaa, ainakin tuntien melutasosta päätellen. Onhan se vaikeaa, kun on totuttu puuhailemaan, eikä istumaan paikallaan ja kuuntelemaan... Kieltämättä itsellekin muistuu teatterihistorian tunneilla mieleen lukion historiantunnit, mutta se ei tarkoita, etteikö asia kiinnostaisi. On hyvin tärkeää tuntea oman alansa menneisyyttä, jotta voi ymmärtää sen nykyisyyttä. Sitä paitsi teatterin historiaan mahtuu valtavasti pöyristyttäviä yksityiskohtia! Tiesittekö esimerkiksi, että kristinuskon noustua valtionuskonnoksi antiikin Roomassa, teatteri joutui kirkonkiroukseen, ja näyttelijöiltä kiellettiin uskonto?
Teatterihistoriasta saa tietysti kaksinverroin enemmän irti, jos on ollut peruskoulun ja lukion historiantunneilla korvat höröllään. Seitsemässä viikossa ei tietenkään ehdi aivan kaikkea historiaa käydä läpi, joten olisikin syytä lainata aiheen kirjallisuutta, jos yhtään kiinnostaa syventyä tunneilla esitettyihin asioihin. Helmikuussa on tiedossa tentti, joten motivoituminen kannattaa. Ei oppi ojaan kaada!

maanantai 13. joulukuuta 2010

Maanantaina 13.12.10

Huhu! En voi muuta sanoa. Maanantait alkavat aina vähän nihkeästi; ei jaksaisi herätä kellon soittoon ja tekisi mieli vain kääntää kylkeä moisen laitteen soidessa!
Mutta onneksi heräämistä auttaa se, että tietää pääsevänsä kouluun (kuinka moni TEISTÄ pystyy sanomaan noin??;)). Takana ihan mielettömän hauska päivä taas.
Aamu aloitettiin monologien kimpussa ja kyllä niistä oikeasti on nyt jo muovautunut todella vaikuttavia teoksia. Prosessi on siis kaikilla käynnissä, eikä sitä käy estäminen.

Iltapäivällä suunnistettiin akrobatian tunnille, mutta tällä kertaa oli tiedossa jotakin uutta: Ryhmä- ja pariakroa! Sitä kun on nähnyt sivusta monia taitureita vääntämässä pyramidia ja kaiken maailman erilaisia asetelmia, oli kivaa päästä kokeilemaan niitä nyt ihan itse! Lämmittelynä toimi karhunpaini (erittäin pelottavan tuntuista, mutta hyvännäköistä) ja lentokoneella lentäminen. Katsokaa googlesta, jos ette tiedä mitä tarkoitan;)) Lopputunnista pääsimme kahdessa ryhmässä kokeilemaan opettajan opastuksella joitakin muodostelmia, jotka ovat liian monimutkaisia tähän selitettäväksi. Ensiviikolla saadaan ehkä kuvia kehiin. Hauskaa kuitenkin oli ja opettajan kanssa vielä lopussa puhuttiin, kuinka kehitystä viime syksystä on tapahtunut aivan valtavasti,jes!

keskiviikko 8. joulukuuta 2010

Tiistaina 7.12.2010

Jakso vaihtui, ja tänään oli koko päivän näyttelijäntyötä. Aamupäivä etsittiin vaihteeksi hullua itsestämme, ja tuntien lopuksi esitettiin aikaansaannokset. Hyviä hulluja meistä jokaisesta löytyy! Hullun esittäminen ei tietenkään ole sitä, että käyttäytyy vain sekopäisesti, vaan täytyy elää hulluimmatkin asiat itselleen todeksi. Esimerkiksi jos Jeesus tulee raiskaamaan hullun, niin kyseiselle hullulle tämä asia on täysi tosi, vaikka se ei muille millään tavalla tosi voisi ollakaan. Hulluna kannattaa myös tehdä asiat selkeästi ja isostikin, eikä jäädä nurkkaan nyhräämään.

Iltapäivällä työstimme taas Jyrkin kanssa monologeja, ja jokaisella paikalla olleella oli tapahtunut kehitystä tekstin suhteen. Kun tekstiä vain lähestyy oikeasta kulmasta, mikään ei voi pysäyttää prosessia ja sen vaikutusta toimintaan. Toimintahan syntyy sisäisen liikkeen kautta. On mahtavaa, että kukaan ei jää ulkopuoliseksi monologeja työstettäessä, vaan jokainen ryhmäläinen saa tukea ja opetusta saman verran. Välillä prosessointi onnistuu, toisella kerralla taas saattaa joutua repimään itseltään hiukset päästä ja puremaan hammasta. Aina ei voi onnistua, se on hyvä muistaa. Alamäetkin kuuluvat näyttelijäntyöhön.
Suuren opiskelijakadon vuoksi lopputunnista jäi rutkasti aikaa kaikenlaisille turinoille, ja Jyrki intoutuikin kertomaan itsestään ja lapsuudestaan hurjia ja hassunhauskoja tarinoita. Päivästä jäi hyvä mieli. Taas saatiin uusia eväitä näyttelijän kivikkoiselle tielle!

torstai 2. joulukuuta 2010

Keskiviikkona 01.12.2010

2. jakson viimeisiä päiviä viedään!
Viimeinen improvisaation tunti takana:( Vähän haikeudella nyt mennään, mutta onneksi perjantaina on vielä tiedossa demo, jossa pääsemme näyttämään kyntemme ja mitä kaikkea olemme improssa oppineet. Siitä tulee niin hauskaa!
Improvisaation tunti meni siis demoa suunnitellessa. Jokaisen omat tehtävät käytiin läpi ja kehiteltiin vielä joitakin ideoita. Hyvältä näyttää;)

Jeven kanssa näyttelijäntyössä puitiin dialogeja. Parin kanssa harjoitteleminen on aina yhtä mielekästä, mutta toki siinä on myös omat haasteensa. Ainahan ei mene nallekarkit tasan, eli siis vastanäyttelijän kanssa täytyy hakea yhteistä säveltä kohtauksessa aina joskus. Toki löytyy myös niitä päiviä, kun kaikki tuntuu loksahtavan paikoilleen ja homma toimii. Niin tai näin, parityöskentely tekee hyvää monologin harjoittelun vierellä:)