Näyttelijäntyötä koko päivä. Ihanaa! Aamupäivä työskenneltiin kolmen hengen kohtausten parissa, ja välillä oli jopa tylsää, kun vain istuskeltiin ja mietittiin.
Töitä kyllä riittää, kun niitä itselleen kehittelee. Repliikkejä on helpompi keksiä ryhmässä, sillä silloin jokainen voi laittaa itselleen juuri sellaiset repliikit, jotka sopivat omaan suuhun. Välillä motivaatio vähän lopahtaa, kun ei olla ihan varmoja, mihin suuntaan kohtausta pitäisi työstää. Haastetta siis riittää rankkojen roolien sisäistämisessä ja niiden uskottavasti esittämisessä. Varsinkin sellainen rooli on vaikea, joka ei liity omaan elämään millään tavalla.
Iltapäivällä kertailimme Jyrkin kanssa monologeja, sillä demo on viikon päästä. Prosessi kulkee jokaisella ryhmäläisellä, ja on ilo tehdä omia tekstejä ja kuulla ja nähdä muiden onnistumista. Kun monologia lähestyy oikeasta kulmasta, ei näyttelemiselle jää enää tilaa, vaan ihminen alkaa tehdä varsinaista näyttelijän työtä. On todella upeaa huomata, miten jokainen on kehittynyt tekstin ja tunteiden käsittelyssä. Monologi on itsellekin kuin uusi joka kerta, kun sitä lähtee prosessoimaan. Täytyy vain Jyrkin ohjeen mukaan muistaa, ettei mene liian pitkälle tässä leikissä, koska silloin fakta ja fiktio sekoittuvat vaarallisesti toisiinsa. Aina järki mukana!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti