Terkkuja jatkiselta!
Vau kun aika on vierähtänyt todella nopeasti tänä vuonna!
Ollaan päästy tekemään lopputyönä kolme mielenkiintoista näytelmää: lastennäytelmä Katto Kassinen, 1600-luvun Suomeen sijoittuva Paksun Kertun Balladi ja tänään ensi-iltansa saava, italialaisen Dario Fo:n näytelmä Äidin ruoho on parasta.
Olemme näytelmien ohessa opiskelleet improvisaatiota, laulua, puhetekniikkaa, liikeimprovisaatiota ja fyysistä teatteria. Fyysisen teatterin tunnit antoivat uudenlaisia tapoja hakea roolihahmoaan. Tunneilla kävimme läpi esim. eri elementtejä: maa, vesi, tuli ja ilma. Piti itsenäisesti ja ryhmässä hahmotella millä tavalla liikkuu Tuli? Millainen Tuli olisi hahmona? Sitten teimme lyhyitä imrovisaatiokohtauksia: Entä jos Tuli ja Maa kohtaavat? Tätä kautta oli paljon helpompi avata itseään tekemään hyvinkin erilaisia hahmoja. Lähdimme alkupisteistä liikkeelle ja kurssin viimeisinä tunteina teimme jo jokainen itsellemme kaksi vastakkaista hahmoa. Piti luoda hahmojen ääni, liikkumistyyli, vaatetus –kokonainen persoona.
Liikeimprosta on saanut paljon apua omaan liikkumiseen. On saanut varmuutta tehdä liikkeitä isosti, vahvasti ja kykyä tuottaa liikettä omasta itsestään. Tanssimme esimerkiksi improvisoiden erilaisia tunnetiloja. Minkä tyyppistä liikettä tuottaa sana aggressio? Tai mitä se tuottaa, kun tanssii saman koreografian ensin vihalla ja sitten surulla.
Olen oppinut todella paljon näiden kahden vuoden aikana ja olen onnellinen kun uskaltauduin tähän. Uskaltakaa tekin! :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti