Kenttäpostia!

Talvisodan tytöt ovat lähteneet rullaamaan mukavasti ja viikot hurahtaneet hurjaa vauhtia työskentelyn parissa. Viimeinen viikko on ollut tahdiltaan tiivis: toistoa toiston perään. Nyt kun repliikit alkaa osata unissaan ja takaperin, olemme keskittyneet hiomaan pieniä yksityiskohtia ja päässeet muutaman kerran ulkonäyttämöllekin. Realistisen näytelmän työstäminen ei ole yhtään sen helpompaa kuin lastennäytelmänkään, pikemminkin päinvastoin. Miten vaikealta välillä tuntuukaan saada tavalliset lauseet elämään. Kuten ohjaajamme eilen meitä muistutteli, lavalle ei saa tulla ”oleskelemaan” vaan kaikella tekemisellä täytyy olla tarkoitus ja lauseiden taustalla ajatus. Tätä saa todellakin välillä muistutella itselleen, kun havahtuu siihen, että seisoskelee lavalla jähmettyneenä ja keskittyy muiden repliikkien sisällön kuuntelemisen sijaan odottelemaan ainoastaan omaa iskuaan… Siinäpä oppimisen paikka! Tänään vuorossa on ensimmäinen ulkonäyttämö-läpimeno puvustuksen kera, tehokas rutistus ennen joululomaa. Loman jälkeen starttaa viimeinen harjoitusviikko ja sitten olemme jälleen ensi-illan kynnyksellä. Jatkis toivottaa lämmintä joulua!