Jatkolinjan talviterveiset: Me jatkolinjalla olemme olleet niin kiireisiä koko alkuvuoden, että on tämä bloggaaminen meinannut kokonaan unohtua. Toinen opinnäytteemme, Paksun Kertun balladi, täytti YIT:n luolan kuuden viikon ajaksi. Harjoittelu alkoi tosin jo joulukuun puolella ohjaaja Pekka Saariston johdolla. 1600-luvulle sukeltaminen ei sujunut täysin ongelmitta, sillä luolan kylmyys ja kova pula... öh pöly olivat aikamoinen haaste jo pelkästään herkille äänillemme ja sitkeä flunssa-aalto kaatoi näyttelijän toisensa perään. Saimme kuitenkin aikaan hienon (ja kiitetyn) esityksen, jota ainakin minulla jäi viimeisen esityksen jälkeen kovasti ikävä.
Myös Katto Kassinen haudattiin muutama viikko sitten. Huikeen muikee meininki säilyi lähes kolmenkymmenen esityksen ajan, mutta on mukava päästä tarttumaan myös uusiin haasteisiin. Niitä tarjoaa italialaisen nobelistin, Dario Fo:n yhteiskuntakriittinenkin pössyttelynäytelmä Äidin ruoho on parasta, puikoissa kukas muukaan kuin miehen ikään yltänyt Haukan Jevgeni. Hapuilevia ensiaskeliaan ottava kolmas (ja viimeinen) opinnäytetyömme saa ensi-iltansa 20.3, vain reilun kaksi viikkoa huomenna alkavan hiihtoloman jälkeen. Emme kutsu kiirettä, mutta vauhdikasta on luvassa.
Hiihtolomasta tulikin mieleeni Kassisesta tutun Pikkuveljen eräs repliikki:
"Suksikaa kuuseen kaikki!" Eli rentouttavaa ja luovaa lomaa meille kaikille.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti