keskiviikko 10.3.2010

Aamupäivällä suuntana oli Hip Hop House ja tanssitunti. Pursuilin suorastaan intoa päästä dancettamaan. Opetus on kurinalaista, mutta palkitsevaa ja vaikka vatsalihakset huutavatkin staattisen lihastreenit jälkeen hallelujaa, niin se tunne, että tietää ainakin tehneenä jotain, on korvaamaton. Kovalla työllä tulee tuloksia ja pidän siitä, että meiltä vaaditaan keskittymistä, tiukkuutta, tunnetta ja asennetta tanssimiseen. Muistan ajan jolloin olin nähnyt nykytanssia vain telkkarin tanssiohjelmissa ja pidin sitä vain pirunmoisena piruettien piperryksenä ja kummallisina hyppyinä. Nyt, kun olen itse päässyt astumaan nykytanssin ihmeelliseen maailmaan, olen huomannut sen olevan paljon muutakin. Niin kuin näyttelijäntyössä myös nykytanssissa tietynlainen ajatus/tunne pitää olla kirkkaana mielessä. Minkä takia tanssin, millaisia tunteita haluan ilmaista tanssillani, millaisen tunnelman haluan välittää katsojalle. Aivan samat elementit toistuvat näyttelijäntyössä. Tästä onkin hyvä siirtyä aasinsillan kautta iltapäivään ja, kas kummaa, näyttelijäntyön tunteihin. Keskityimme työstämään demotekstejämme. Kaiken a ja o on tekstin opettelu. Vasta kun teksti on päässä, voi alkaa analysoimaan, miksi henkilö X sanoo näin, mikä motiivi hänellä on sanoa niin, mihin X pyrkii. En malta odottaa mitä siitä sekavasta sopasta sanoja ja lauseita vielä kehkeytyy. Mietintämyssyä vaan päähän ja ajatukset virtaamaan.